Toisaalta, eilen kun kuulin ekat kuulumiset Niinisalon suunnalta niin se iski taas... "Miks aika ei kulu", "eiks me voitais mennä kans jo?"-olotilat saapu paikalle ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon. Kaks viikkoo, täydet, oon onnistu olemaan ajattelematta palvelukseen astumista. No, tietty aina aamukampaan eksyessä se ajatus putkahtaa päähän mutta muuten ei oikeestaan ollenkaan.
Torstaina sitä sitte lähdetään tienpäälle, kolmen viikon odotus palkitaan kun mazda lähtee tekemään lenkkiä Riihimäen kautta ja ottaa sieltä navigaattorin opastamana suunnan kohti Kotkaa. Reissuseura on tyypillisen naisellinen, lähtöön liittyvät mielialat vaihtelee 5-10min välein mennään jo mennään jo-tyyppisestä en mä taidakaan lähtee-tyyppiseen ajatteleuun. Naiset reissussa, lähtö on hankalaa mut mä tiedän et meillä tulee olemaan kivaa. Jos ei minkään muun tähden niin ainakin seura on hyvää, sen voi taata jo valmiiks.
Mut.. Josko sitä taas tekis tänäänkin jotain järkevää.
tsi-ni-gee-e, tsi-ni-gee-e, tsii-ii-ni! tsii-ii-ni! tsinitsinitsiiini, tsinitsinitsiiiini. tsii-ii-ni. gee-ee-e.
VastaaPoista(tää on se kalle kulta, kalle kulta, herää jo! -piisi :D)
jos et ees hymyilly niin mun elämäntyö on pilalla :(
.. ja tällä päättömällä viestillä tahdoin siis ilmaista haluni lähteä jo kohti nipsulaa!
VastaaPoistaVoi maian.. Montako fanttia tänään on liikkeellä? Onko lääkkeet otettuna vai ootko ottanu väärät pillerit? x)
VastaaPoistaKyllä, kyllä tää hymyilytti, rva Fantti! ;D
monenmonta fanttia oli joo liikkeellä, ja heihei tsinigee, mää en oo syööööny mun lääkkeitä! :D
VastaaPoistaVoi ei.. Nää oot pelottava. :D Monta pientä fanttia maaaaarssi näin. x)
VastaaPoistaesimakua. ;)
VastaaPoista