Takana on taas kahden viikon pätkä Niinisalossa, P-kauden toinen gines osu tuohon edelliseen viikonloppuun. Mukava olla kotona taas, oli mukava nukkua omassa sängyssä vaikka viimisen kahden viikon aikana sitä kyllä oppi arvostamaan omaa lämmintä punkkaakin.
Pakkasta on pidelly juu sillee mukavan rapeesti. Mosaleirin viimiselle päivällekin sitä kuulopuheiden mukaan osu mukavat -27astetta. Mosaleirin ihan huippu oli kyllä sen viiminen päivä kaikkine rasteineen; käsikranaatin heittämistä, kertasingolla ampumista ja taisteluammuntoja. Ai että, siinä kiersi veri niin kovaa ettei ehtiny tulla edes kylmä. Käsikranaatin heittäminen kyllä jännitti ihan tosissaan vaikkei se niin vaikeeta ookkaan kun vaan muistaa mitä on opetettu ja pysyy rauhallisena.
Viiminen telttayö oli kyllä melkosta palelemista. Makuupussissa hampaat kolisi yhteen vaikka kamina keskellä telttaa hehkukin kyljistään aivan punasena. Oli jotenkin aivan ihanaa kun lähivartiosta lopulta pääsi telttaan nukkumaan ja herättämään seuraavan kipinä-/lähivartiomiehen. Siinä oli hetken aikaa niin lämmin et ehti jopa makuupussiin nukahtaa mut aamuyöllä se paleleminen alko taas uudestaan ja loppuyö meni koiranunta nähden.
Mosaleiri kesti siis ma-to ja torstai-illalla kun pääsi nukkumaan omaan punkkaan niin tuntupa se hyvältä. Ikinä en olis uskonu et oma punkkakin voi tuntua niin hyvältä.
Sitte perjantaina jatkettiin puuhastelua ja aloteltiin taistelijan tutkinto. Ittee ainakin jännitti koko systeemi ihan älyttömästi ja ensimmäisen rastin suoritettuani totesinkin kokelaalle joka rastin piti että jännittää ihan älyttömästi koko homma. Vastaukseks sain vaan että ei kannata jännittää, otat vaan rauhassa ja keskityt siihen mitä teet, kaikki on sulle jo ennestään ihan tuttua. Oikeessa oli kokelas ja lauantaina totesinkin suorittaneeni onnistuneesti kaikki rastit, yhtään ei tarvinnut uusia ja muutamalta rastilta ropsahti käsittääkseni jopa kiitettävät pisteet.
Uus viikko alkokin sitte hiukan normaalista poikkeavalla miehityksellä. Suurin osa porukasta alotti viikonloppuna voimankäyttökurssin, itse en kuulunut tähän porukkaan koska kapteenin haastattelussa ilmoitin että haluan sääpuolelle ja siellä aliupseerikouluun. Maanantai ja tiistai vietettiinkin voimankäyttöön kuulumattomien kanssa punttisalilla kuntoo kohotellen ja tiistaina oli vielä se mun jännitykseni kohde; johtajatehtävärata. Jännitin rataa ihan älyttömästi mutta kun lopulta ymmärsin olla ottamatta asiaa ihan kuoleman vakavasti niin alkoi sekin sujua ja muutama rasti meni ihan mallikkaastikin (ainakin omasta mielestä).
Loppuviikkoon kuului sitten vielä oppitunteja varusteiden huollosta, vertaisarvioinnista, retkikeittimestä ja sanlasta. Sanlan käyttäminen oli todella mukavaa ja sitä olisi voinut opetella vielä vaikka kuinka ja paljon lisää, tykkäsin ku hullu puurosta ja naureskeltiinkin että ollaan tässä ihan tulevia viestimiehiä parikaapeleidemme kanssa. :)
Vielä hommaan mahtu hiukan lisää liikuntakoulutusta, pari pidempää reipasta kävelylenkkiä joista toisesta sain tuliaiseksi valtavan vesikellon, ja vielä perjantaina kuntopiiriä ja säbää. Oli aivan mahtavaa pelata porukalla säbää, meillä oli mukavaa ja samalla pääsi vähän tutustumaan jätkiin ja luomaan ryhmähenkeä!
Sitte olikin jo aika suunnata lomille päin ja jättää toiset viettämään viikonloppua varuskuntaan. Ens perjantaina on kauan odotettu valapäivä, tulee meistäkin sitten tykkimiehiä ja jää tuo alokkaana oleminen taa.
Muuta en osaa kertoa tähän hätään. Flunssa osottaa taittumisen merkkejä nyt ekaa kertaa 5viikkoon. Ehkä tässä vielä päästään terveiden kerhoon takasin.
Nyt ruokaa ja sitte olutta ja sen jälkeen unta kuulaan. :)
