Reissun päällä.

Jooh, reissulla ollaan sitte. :) Ja kuten huomaatte niin läppäri reissaa mukana, pääasiassa siks et saa kuvia siirrettyä pois kamerasta ja vahdattua et mitä mahtaa kavereille kuulua. :)

Nyt siis istuskellaan Kotkassa, hotellihuoneen lattialla ja kuunnellaan kun reissuseura höpöttelee ties mitä maan ja taivaan välillä. Eilen illalla saavuttiin Kotkaan ja käytiin tarkistamassa toi Meripäiväalue ja Meripäivä Areenan sisäänkäynti et tiedetään et mihin tästä kohta pitäis raahautua. Innolla odotellaan iltaa!
Eilen istuttiin tossa hotellin terassilla parilla ja naurettiin mahamme kipeiks. Kyllä muuten osaa olla sitte mukavaa ku reissussa on lauma saman henkisiä hulluja.

STJ on.. Hmm.. On! Paljon liikaa. :)

Työt Stormilla jatkuu vielä ainakin ens kuun, tästä sovittiin just keskiviikkona pomon kans. Jokanen kuukausi tuolla töissä lähentää tammikuuta ja poistaa stressiä pärjäämisen suhteen. Hyvä tästä vielä tulee! Kesä parhaimmillaan ja talvee odotellessa, onkin eka kerta ku odottelen talvee ihan oikeesti. :)

Yli 2000!

Jep, blogi on jollain ihmeen kaupalla taas kerännyt yli tuhat kävijää lisää. Luulisin että syy blogin pystyssä pysymiseen näin kauan löytyy juurikin tosta laskurista, joku todellisuus kertoo että täälläkin käydään vaikka mulla ei vielä varsinaisesti inttiin liittyviä kuulumisia olekaan. Odottelua vaan. Tää on kyllä historiallisen pitkä ikänen blogi allekirjottaneelta, yleensä saan blogin luotua mutten ikinä saa kirjotettua sinne mitään, saati näytettyä sitä kenellekään. Poikkeus vahvistaa säännön.

Toisaalta, eilen kun kuulin ekat kuulumiset Niinisalon suunnalta niin se iski taas... "Miks aika ei kulu", "eiks me voitais mennä kans jo?"-olotilat saapu paikalle ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon. Kaks viikkoo, täydet, oon onnistu olemaan ajattelematta palvelukseen astumista. No, tietty aina aamukampaan eksyessä se ajatus putkahtaa päähän mutta muuten ei oikeestaan ollenkaan.

Torstaina sitä sitte lähdetään tienpäälle, kolmen viikon odotus palkitaan kun mazda lähtee tekemään lenkkiä Riihimäen kautta ja ottaa sieltä navigaattorin opastamana suunnan kohti Kotkaa. Reissuseura on tyypillisen naisellinen, lähtöön liittyvät mielialat vaihtelee 5-10min välein mennään jo mennään jo-tyyppisestä en mä taidakaan lähtee-tyyppiseen ajatteleuun. Naiset reissussa, lähtö on hankalaa mut mä tiedän et meillä tulee olemaan kivaa. Jos ei minkään muun tähden niin ainakin seura on hyvää, sen voi taata jo valmiiks.

Mut.. Josko sitä taas tekis tänäänkin jotain järkevää.

Täällä taas.

STJ 173, eli tehokkaasti ollaan alle puolessa vuodessa jo. Ja nyt on olemassa kaikki merkit siihen että viiminen puolikaskin menee nopsaan, sen verran on tullu kerättyä menoa loppukesään ja syksyyn (talveenkin).

Tänään puhuttiin töissä esimiehen kanssa mun mahdollisesta jatkamisesta tuolla työpaikalla kuitenkin marraskuun loppuun saakka. Ajatuksena varsin mukava sillä uuden työpaikan ettiminen, tai työttömänä oleminen, ei kauheesti just nyt innostais. Tällä viikolla pitäis selvitä jatkon vielä, ilmoitin toimitusjohtajalle suoraan kun haastatteli menneistä kuukausista että jään oikein mielelläni töihin tuonne (pieni valkonen valhe, sillä hermot on välillä tosi koetuksella).

Jännempää olikin sitten jutella toimitusjohtajan (nainen) kanssa mun tulevaisuuden suunnitelmista. Kysy että millä mielin armeijaan ja totesin että tällä hetkellä jännittynein ja odottavin mielin. Toivotteli hirveesti tsemppiä ja käski pitää maalaisjärjen mukana kaikessa tekemisessä. Totesi myös että olisi itsekin varmasti lähtenyt armeijaan jos olisi ollut nuorempi kun tuo mahdollisuus tuotiin tarjolle. Käski myös mennä niin pitkälle ku vaan ikinä pääsee. :) Mieltä kohottavaa kuulla esimieheltään tuollasia kommentteja. :)

ReissuTJ 8 ja vaikka esimerkiksi naamakirjassa ilmaisinkin olevani vittuuntunut erään reissuun liittymättömän ihmisen sanomisiin, en anna minkään pilata reissua! Vaikka omistankin koiran, on kai minullakin oikeus elää ja liikkua johonkin ilman koiraakin? Tuskin 3päivää ilman koiraa on heitteillejättö, varsinkaan kun koira on kotona tutussa ja osaavassa huomassa? En käsitä toisten intoa tunkea nokkaansa joka läpeen, oon nuori ja haluan kuitenkin elää vielä.

En malta odottaa reissua, pääsee taas tyttöjen kanssa pulputtamaan ja näkee komeita miehiä lavalla, ehkä pientä flirttiäkin ilmassa. Taidan ottaa kavereiden neuvoista vaarin ja yrittää tehdä yhdelle näistä miehistä selväksi että ihastus ei ole pintapuoleista laatua laisinkaan. Oi, nyt Kotka ja Kuopio, elokuussa toivon mukaan Ankka ja syksyllä sitte Saksa ja talvella Sveitsi! Voiko ihminen enempää enää elää Ja nyt on mentävä kun vielä pääsee vapaasti, ensi vuonna voi olla lähteminen kiven alla.

Joka päivä tulee mietittyä että miten II/10 tytöillä mahtaa mennä, varsinkin Niinisalon suunnan kuulumisia kaipailen kovasti. Toivottavasti tytöistä edes osa pääsee viikonloppuna kertoilemaan kuulumisia ja toivon mukaan kaiki on vielä remmissä mukana!

Odottelua.

Tuskasta tämä roadtripin alun odottelu. Viikon päästä tähän aikaan pitäis olla jo Kotkassa täydessä tutkimustyössä ja portilla. Jännää miten sitä osaakin odottaa ihan tuskassa yhtä viikonloppua, mut kai se toisaalta on ihan ymmärrettävää kun tulossa on ehdottomasti vuoden paras viikonloppu. :D
Joo, Pori-Lohja viikonloppu on myös ollu aivan loistava, varsinkin se Lohjan osuus saa mut vieläkin ihan sekasin päästäni. <3

Mä saan aina slaagin ku käyn Maianin blogissa. Sillä kun on laskurissa päivien lisäks myös tunnit, minuutit ja sekunnit.. Sieltä sen aina näkee et näin se aika vaan kuluu kun kattoo sekuntisekuntisekuntisekunti ja sit alkaa naurattaa.

Onneks on tää kesä ottanu ihan uuden suunnan, ei mee päivät enää tammikuuta ootellessa vaan saan ajan kulumaan muiden asioiden odotteluun. Ens viikolla ohjelmassa toivon mukaan parturia ja shoppailua loppukuun reissua ajatellen, ja syksyllä Saksaan ja jos oikein hyvin menee niin talvella vielä ennen vuoden vaihdetta Sveitsiin. Melkein itku tulee ku tietää et sit tää homma hiljenee jokski aikaa mut ei se koskaan täysin lopu. Mä elän niin täysillä tätä kesää et melkein itteeki pelottaa! Paras kesä moneen moneen vuoteen. :)

En vois muuta ku hehkuttaa omaa onnellista olooni mut en jaksa, ei sitä kukaan muukaan jaksa lukee.

STJ 178, vähenee vähenee. Mitäköhän II/10:n tytöille mahtaa kuulua? Toi helle ei ainakaan pistä kadehtimaan.

STJ 182 eli puolivuotta siviiliaamuja.

Tätä merkintää kirjotellaan taas kerran töistä käsin joten älkää odottako mitään ihmeellisen hienoa. :)
Muutenkin on ollu niin paljon elämää et on tämä blogi jääny täysin taka-alalle roikkuilemaan.

Tänään astuu sitte II/10 palvelukseen, tsemppiä tasapuolisesti kaikille tuoreille alokkaille, perässä tullaan päivä kerrallaan. I/11 siviiliaamut on puolessa vuodessa, puolen vuoden päästä tähän aikaan ollaan toivottavasti jo omassa tuvassa ihmettelemässä et mitenkä tässä näin on päässykään käymään? Jännää.

Mulla on kyllä toi palvelukseen lähtö siirtyny mielessä aika takavasemmalle. Ja syy siihen seuraa seuraavassa kappaleessa.

8.7 Pori, Yyteri ja Yyterin kesäfiilis. 9.7 Lohja, Lohjan rantajamit. Mitä yhteistä on noilla kahdella tapahtumalla? Noh, ensinnäkin minä olin niissä molemmissa, kuten myös The Baseballsin pojat!!! 8.7 pääsin tapaamaan pojat livenä keikan jälkeen ja olin jossain taivaissa, 9.7 sama meno jatku ja olo senkun parani vaan. :) Jo Porissa päätettiin että lähdetään 3 likan porukalla road tripille ja suunnaks valittiin 29.7 Kotka ja 30.7 Kuopio, eli Kotkan meripäivät ja Kuopio Rock ja The Baseballs. Hiton hyvä reissu tiedossa, porukka vaan on kasvanu 4 tässä välissä jo mutta ei se menoo haittaa. :)

Nyt sorvin ääreen taas. Ootteleen et pääsis kotiin ja suunnitteleen reissua!

Aurinko paahtaa ja mä en valita, salaa vaan oon tyytyväinen etten tohon helteeseen lähde p-kautta viettämään (mun tuurilla tammikuus on -30 pakkasta mut sitä ei ajatella nyt!).