1. adventtisunnuntai.

Vielä ei olla joulukuussa, mutta ensimmäinen adventtisunnuntai on kohta ohi. Käsittämättömän nopeesti vuosi on loppujen lopuks kulunu, vastahan oli viime vuosi ja sen adventtisunnuntait.

Päivästä ei suuresti mainittavaa irtoa, pikkusiskon kanssa aamulla leivottiin minttusuklaamuffinsseja ja melkein samaa vauhtia syötiin ne poiskin. Viikko meni ti-pe töissä tosiaan, jännää et on parin päivän päästä tilipäiväkin jo. Sekin tili menee aivan samantien kaikkiin inttihankintoihin ja joululahjoihin. Sillälailla, näkemiin veronpalautus.

Olisin tänään halunnu pelata Tuntematon Sotilas-lautapeliä mut kukaan ei pelaa mun kanssa, oon kuulemma liian ylivoimanen pelaaja ja saan toimia vaan avustajana. Tää on niin väärin ku harrastuksista rankastaan. x) No joo, ei sentään. Onhan se todettu et mulla on tossa pelissä semmonen pieni etulyönti asema kun kaikki aihepiirit on melkein pilkulleen tuttuja Tuntematon Sotilas, Suomi Filmi, Suomen Puolustusvoimat ja Talvi- ja Jatkosota. Kaikki niin tuttua, ollaan kai kerran pelattu tota peliä ja muuten sitte vaan käyty kysymyksiä läpi ja keskusteltu. x) Hankala peli.

Nyt syömään. Unna nauttii takan edessä hirvenluusta, sillä on taas joulu etukäteen kun sain isän tutulta sille n. 25kg hirvenluita ilmaseks.

Mut joo. STJ 43 = 1,43333...kk. ;)

Uutta ilmettä.

Blogiin on näin yötä myöten taiottu vähän uudenlaista ilmettä, vanha hempeän vihreä kun alkoi käymään vähän allekirjoittaneen hermoille. Operaatiostahan ei olis tullu sitte yhtään mitään ilman Maianin apua. :)

Vähän on vielä hiottavaa mut sitä jatketaan sitten kun herätään taas. :)

Lauantai.

Tämä tämmönen päivä. Yleishyödyllisistä puuhista voitaisiin mainita noin 2h kestänyt siivouspyrähdys kohteissa joihin muut ei ikinä ymmärrä koskea. Sekin meni ohi heti suorituksen jälkeen.

Tänään on ollut tämmönen aivot narikkaan- päivä; ranskalaisia, nakkeja ja hömppäteinileffoja. Ei valittamista tässä tavassa viettää viikonloppua kun noita elokuvia tulee noin paljon ja saa rauhassa kattoo mitä ite haluaa. Not bad at all. Omaa rauhaa ja omaa puuhailua, joululaulujakin tuli kuunneltua tossa siivouksen lomassa.

Koko päivän on tullu lunta. Mulle alkaa jo pikku hiljaa riittää toi lumimäärä. x) Kiintiö tulee äkkiä mulla täyteen ton lumen suhteen. Unna vastaavasti rakastaa tota kaikkea valkosta; pomppii ku pieni kenguru, syöksyilee ja jahtaa lumihiutaleita, se suorastaan nauttii tosta kelistä. Ja mikäs siinä, nyt ku on lunta ja pakkasta niin eipä tuu aina sisälle kurasta koiraa, pikkuonni tässäkin asiassa.

Menny viikko on ollu aivan järjetön. Ihanaa saada tietää tulleensa unohdetuksi. Oikein mielekästä kun saa firman kanssa tapella jo tässä vaiheessa vaikka siviilissä pitäis kuluttaa vielä 51 pitkää päivää. Eli kyllä, sain alokasinfon pitkän tappelun jälkeen perjantaina ja Niinisalosta kuultu totuus on se että hyvin todennäkösesti mulle ei ollu edes lähetetty infoa. Joten tuleville erille tiedoksi että jos tiedät et jotain pitäis tulla mut sulle ei kuulu, tappele siitä sen verran että saat sen.

Suht hyvin mielin tässä nyt ootellaan itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa. Mulla on joulukalenteri odottamassa hyllyllä, pitäisköhän ostaa vielä tuon kaveriks toinenkin?

Se siitä.

Mä en laske enää aamuja, ei se kannata enää.
Saas nähdä koska kirjotan tänne seuraavan kerran, vai kirjotanko enää ollenkaan.

Marraskuu.

Päivät menee, illat menee, aamut menee. :)

Tänään tuli se syksyn kuuluisa ensilumi tänne munkin kotinurkkiini. Kyllä se pian pois sulaa, sitä en epäile ollenkaan, mut eka on aina eka kuitenkin. Kunhan tuota töhnää ei ihan hirmu suuria määriä tänä talvena tulis kuitenkaan, en haluis päästä toistamaan yhden puolitutun lentävää lausetta "vittu jätkät, täällä on muniin saakka lunta." Niin, kysehän on siis naispuolisesta tuttavasta joka tuon on suustaan ulos päästäny.

Muutaman päivän päästä STJ on tasan 2kk, nyt mennään viikoissa niinkin hurjaa lukua ku 8,86 noin about. No joo, antaa ton aamujen päivittelemisen olla, kuluuhan ne vaikka niitä ei jaksais joka päivä ilmottaakaan. :) Kaks kuukautta ja sit sitä ollaan alokkaita Suomen puolustusvoimissa, perhosparvi pyrähtää hetkeks lentoon kun sanoo ton ääneen. *iiks*

Nyt unille, huomenna kutsuu Suomen Turku.

Pohdintoja.

STJ 66. Jos oon oikeessa, se on kaks kuukautta ja kuus päivää. Hirmu vähän noin kaikkinensa, mut tuntee ettei aika vaan kulu kun sitä miettii eteenpäin. Mut... Auta armias kun miettii taakse päin..

-Just vastahan oli STJ 100
-Just vasta oli heinäkuun alku.
-Heinäkuun erä lähti palvelukseen.
-Oma STJ oli samana päivänä 182 eli 6kk.
-Just vasta oli STJ 200.
-Just vasta oli se huhtikuun päivä kun posti toi palvelukseen astumismääräyksen.
-Just vasta oli se 21.4 jollon Heikkilän kasarmilla oli valintatilaisuus.
-Vastahan oli maaliskuun puoliväli kun tuli se valintatilaisuuskutsu.
-Just äskön oli se 1.3 kun loppu aika hakee palvelukseen tänä vuonna.
-Eikä oo paljoo aikaa siitä tammikuun päivästä jollon lääkäri pisti paperiin A:n.
-Samana päivänä kolahti postilaatikkoon se ruskee kirjekuori.

Kun asiaa ajattelee noin päin, niin seuraava ajatus onkin että: Apua! Jos aika oikeesti kuluu näin äkkiä niin kohtahan tässä jo mennään!

Nyt on marraskuun 5.päivä, kuukauden päästä on käsillä mulle vuoden tärkein juhlapäivä: Itsenäisyyspäivä! Itsenäisyyspäivä menee samoin ku joka vuosi tähän mennessä, eli nenä kiinni televisioruudussa ja päivän kohokohta allekirjottaneelle on itsenäisyyspäivän paraati (joka on tänä vuonna Kuopiossa). Ens vuonna sitte sitäkin juhlaa vähän toisissa fiiliksissä!

Kun selviää itsenäisyyspäivän yli, voi todeta että kohta on joulu ja kun on joulu niin kohta on vuoden vaihde ja sitte..
Joulu, vuoden vaihde.. Tuota kirjottaessa voi todeta et pian on vähän jo paniikkiakin olemassa.

Hankintoja on tehty muutamia pieniä, se kello vaan tuntuu pysyvän siellä kaupassa sinnikkäästi. Kyllä mä vielä muistan, onhan mulla aikaa, eikö?