2010 -> 2011!

Vuoden viimeisiä tunteja viedään. Meinasin etten tänään kirjottais mitään mut sitte kuitenkin tuli mieleen et voishan sitä vähintään hyvät uudet vuodet käydä toivottamassa jos ei mitään muuta tekiskään.

Vuosi meni taas kerran aivan tuhottoman äkkiä, eilen illalla tuli mietittyä et mitä kaikkea tähän vuoteen sitte oikein mahtukaan. Lääkärintarkastuksia, valintatilaisuuksia, odotusta, keikkoja, pentukoiran tuoksua ja odottelua, töitä, koiran koulutusta, uusia ystäviä. Kyllähän yhteen vuoteen paljon kaikkea jännää saa mahtumaan kun oikein vääntää ja kääntää. Parisuhdesaralla ollaan siinä pisteessä että edelleen, 15kk jälkeen olen sinkku (ailahtelevasti se välillä haittaa ja välillä ei haittaa).

Tänään on se kuuluisa STJ10-päivä. Paniikinpoikanen paidan helmassa, pitäiskö tässä jo olla valmis lähtemään ja tavarat pakattuna? Hei hei hei. Mihin meni ne aamut joiden päättymistä ei näy? Kohta mennään sitte ihan oikeesti hei!

Mut nyt, koiran kans lumihankeen ja illalla aukee kuohuviinipullo (sain tuommosen latvialaisen, mahtaako olla hyvääkään?) ja muutaman paukun vois ampua taivaalle ja muutaman nestemäisen kaataa kurkasta alas. :)

Eli.

HYVÄÄ JA VAUHDIKASTA UUTTA VUOTTA 2011 KAIKILLE LUKIJOILLE!

Joulu. OHI ON!

Se oli semmonen joulu se. Kuusi varisti neulasensa heti aattoaamuna, johan se olikin liian upeesti tuoksunu koko edeltävän illan. Puu harvoine neulasineen on edelleen sisällä, tänään pitäis kuoria se ja viedä loput pihalle vaikka mä tiedän et runko se on mikä ulos menee ja neulaset kaikki lattialta pölypussiin.

Jouluruokaa tuntuu tulevan nyt korvistakin ulos, joten voimme todeta että onneksi joulu on vaan kerran vuodessa, eihän tämmöstä syömistä kestäis hullukaan. Suklaata on talossa pikasesti laskettuna 23 rasiallista plus muutama kymmenen levyä Fazerin sinistä. Ah, mikä osotus sukulaisten ehtymättömästä mielikuvituksesta. x)

Ite sain sentään muutakin ku suklaata: tuli erilaisia Kiroileva Siili-juttuja (lasia, mukia, pyyheliina ja tyynyliina), sukat, isoveljeltä vittuilun vuoks magneetti, lahjakortti ja kaukopartiokirja. Kyllä noilla nyt jo jonkun matkaa pötkii, kirjaa en ihme kyllä oo vielä päässy alottamaan vaikka yleensä ahmin noi oitis.

Tänään tuli isälle Porin Rykmentin- Porin Prikaatin Killan lehti, Porilainen. Se piti tietenkin ahmia läpi vaikkei itellä ookkaan asian kans mitään tekemistä. :) Sitte sain linkin Tykistöprikaatin vastaavaan lehteen, Yhteislaukaukseen, ja sitä tässä nyt sitte ahmitaan kaksin käsin. UIIIIH!!!

Tjoop, eipä mulla kai mitään ihmeempää. x) Nojoooo.. Kuka usko?

Eilen illalla mietin et oonko mä ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa kun oon nyt tässä ja kohta menossa? Iski pieni hetkellinen epäusko ja pakokauhu, jännitys alkaa pikku hiljaa pukata itteensä pinnalle ja se myös alkaa hiljalleen näkyä musta. x) Hei oikeesti, alle kaks viikkoo ja sitte se on menoo!!! Kolmetoista päivää enää. Mihin ne on hävinny ne kaikki päivät mitä vielä äskön oli niin isoja lukuja ettei koko suvun sormetkaan olis riittäny niiden laskemiseen? APUAAAA!!!

Noh, niin ku kokeneemmat sano, rauhallisin mielin vaan! Kohta se on menoo eikä meinaamista!

Uutta vuotta odotellessa.

Näitä päiviä.

Aamusta heräät siihen kun ovelta huudetaan et tuu auttamaan, tietokoneet ei toimi. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.. En mä oo mikään tietotekniikan ihmelapsi, hyvä kun osaan nyt tässä kirjottaa tätäkin. Katsotaan mikä muu vielä pettää kun joulu tulee. Jostain syystä kaikki kolme talon konetta oli onnistunu yön aikana imasemaan itteensä suhteellisen äkäset virukset. Sikanuha iski joulun kunniaks jopa läppäreihin. Mun omani säästy moiselta hyökkäykseltä.

Mulla on vieläkin lahjat paketoimatta. Kohta ne jääkin paketoimatta ja tyrkkään ne omistajilleen ilman papereita "hyvää joulua, rupesin ekologiseks ja säästin papereissa." Jouluärsytys vaivaa.

Viime yönä olis pitäny lähtee koiran kans kuutamokävelylle. Niin kirkas kuutamo et hetken aikaa katoin et pihavalot on päällä, mut ei, se oli toi iso valo vaan päällä. Ihme kyllä, kuuhulluus ei tällä kertaa allekirjottanutta kiusannu; en muuttunu ihmissudeks tällä kertaa. Jos tänä yönä on ollenkaan niin kirkasta ni kyllä muuten lähdetään koiran kans liikkeelle. Voi pitää eläintä irtikin, ei tarvii kauheesti pelätä et naapurit liikkuis.. Rusakot on luku erikseen ja niistä ei oo niin väliä. x)

Mut.. Jos vaikka jotain fiksuakin tänään? Kannattaako?

2 päivää jouluun.

Jouluviikko.

Maanantai, jouluviikko. Kolme viikkoa lähtöön.

Tänään ensimmäisen kerran uskallan pitkään aikaan olla varma siitä että kolmen viikon päästä on lähtö, nyt se on selvitetty ja vaikka kaikkien papereiden kanssa on joutunut läpensä tappelemaan niin mun tiedot on kuitenkin juuri siellä missä pitääkin, Niinisalossa. Josko ens yönä vaikka sais nukuttuakin kunnolla pitkästä aikaa, stressi omasta olemassa olosta on poistunu taka-alalle!

Tuntuu niin hyvältä, tänään tuntuu niin hyvältä, lopulta.

Joulu. Lahjat, check. Siivous, noooot. Paketointi, noooot. Ruuat, noooot. Leivonta, noooot. Jouluna porukkaa paikalla = oma perhe + setä. Joulupäivänä porukkaa paikalla = oma perhe. Tapaninpäivänä porukkaa paikalla = oma perhe + setä + ukki ja naisystävänsä + veljen tyttöystävä + isän serkku vanhempineen. Sirkusta kerrakseen ja kaikki kyselee vaan et mitäs sinä meinaat sitte elämälläs tehdä ja minä vaan hymyilen et voi kun sinäkin tietäisit ni tukehtuisit siihen kinkkuus just sille paikalle missä istut.

Nooo, hyvä siitä kuitenkin tulee. Kuusi kuitenkin pötköttää peräkärryssä pihalla ja koristeet siihen on paikassa X mitä kukaan ei tässä talossa taida tietää. Joten jotta voi siivota pitää ensin sotkea? Eiköhän ne jostain löydy ja jos ei löydy niin on meillä sentään Suomen liput roikkumassa takan kyljessä ja jouluvalot pihakatajassa. x) Eiks niillä jo saa joulun aikaseks?

Huomenna pitäis kuskata joulusiat (2*8kg kinkku) velipojan luo lämmittelemään. Siinä on vissi ero onko sika tullu ulos sähköuunista vai leivinuunista. Unna varmaan tykkää lähtee mukaan ku autossa tuoksuu sikaliha. Takalaatikkoon on odotettavissa jonkun tason tulva-alue.

Nyt hakemaan koiruus sisälle pakkasesta ja tunnin päästä lenkille moisen otuksen kanssa. Ruotuväen alokasliitteen pitäis tavottaa meikäläinen tällä viikolla, näin on luvattu.

21 aamua.

4. adventtisunnuntai.

Missäköhän hiton välissä joulukuu ehti näin pitkälle? Tänään on 19. päivä joulukuuta, neljäs adventtisunnuntai, viiden päivän päästä on jouluaatto. Eipä sillä, mulla on joululahjat hankittuna koko porukalle ja ne vähät joulukortitkin sain matkaan vaikkakin inan myöhässä. Parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan(?).

Joulukuun matkaseurana on roikkunu flunssa, vaihdellen vuotavasta nenästä kipeeseen kurkkuun, joskus tuntuu et yrittää nostaa kuumetta mut ei vaan nouse. Mielelläni sairastaisin nyt ja tervehtyisin kunnolla, ku se että alottaisin sairasteluputken kolmen viikon päästä. Nääääääh, vitamiinia nassuun ja toivotaan toivotaan vaan et menee ohi silleen.

Eilen sain sen verran loistavaa tietoa että suupielet on ollu ylöspäin suunnattuna koko tämän päivän. Voipi sanoa että tieto oli mieluista ja nyt palvelukseen lähtö tuntuu entistä mieluisammalta. Jaa mitäkö sain tietää? Noooh, kerron sitte joskus tammikuun puolella että mikä tuo suuri salaisuus on. Ei siitä muille mitään iloo oliskaan vaikka kertoisin.

Hurja ajatus et laskurissa on enää 22 päivää jäljellä ja sitte se alkaa näyttää puhdasta nollaa. Noh, sittehän tiedätte missä mä olen kun joku harvinaisen tyhmä teksti roikkuu tossa vasemmassa ylänurkassa, en vaan kuollaksenikaan muista et mitä sinne sitte tulee.

Jos menis viltin alle hetkeks lämmitteleen ja katteleen telkkaria ennen ku suuntaan Unnan kans umpihankilenkille.

Joulu tullaa jolkottaa.

Juu, jouluun olis 11 päivää, tai niin monta luukkua mulla on kalenterissa vielä kiinni. :D Mulla on muumi-kalenteri. Totta kai sitä nyt pitää joulukalenteri olla, koskaan ei oo liian vanha moisen omistamiseen.

Talvihan se on ulkona. Mä tilasin leudon ja vähälumisen talven ja mitä mä sain? Lunta ja pakkasta ja molempia aivan liian kanssa. Voi voi, oliskohan sit tullu leuto talvi jos olisin toivonu pakkasta ja lunta? No ei, ku sillon olisin aivan varmasti saanu sitä pakkasta ja lunta.. Kas se on tuo mun tuuri tuommonen.

Hei!!! STJ 28, eli neljän viikon päästä tähän aikaan mä olen jo Niinisalossa!!!! Jip jip jip! Oon sitäkin varmaan hehkuttanu tänään niin paljon et kaikilla tutuilla menee hermot muhun. Varmaan nyt jo miettivät et voi ku tuokin tuosta jo lähtis ettei tarttis katella tohta tohinaa enää. x)

Joulusta sitte enää 17 päivää lähtöön. Ja uudenvuodenaatosta 10. Vielä kun hetken malttais olla aloillaan.

Taitaa olla turha toivo.

Kohta kohta.

STJ 31 eli kuukausi ja sitte mennään eikä meinata. *jäiks*

Panic nro: 1001010001

Mistä näitä ennakkopaniikkeja taas tulee?
Ehkä siitä tiedosta et tästä päivästä ei oo viittäkään viikkoo palveluksen alkuun? Kamala sentään kun tuntuu et aika loppuu auttamatta kesken vaikka jossain vaiheessa sitä tuntu olevan ihan liikaa. :S Jäiksistä.

34 aamua.

Ja niin..

.. saapui joulukuu!

Ensimmäinen ajatus aamulla; nyt on joulukuu, enää tämä kuukausi erottaa mut tammikuusta, apua, kohta mennään. Jäiks.

Enpä osaa sanoa muuta, on jotenkin asiat päässä ihan jumissa. Liikaa kaikkea mielessä ja sitte ei kuitenkaan mitään. Hankinnat on melkein tehty, pakolliset on ja sitte puuttuu vaan niitä "hankin jos hankin"-tapauksia.

Yksinäistä. Tulis jo tammikuu niin sekin unohtuis ainakin aika ajoin. STJ 40, huomenna alkaa kolmosella ja sekös se tuntuu jo ajatuksena aika villiltä. Kymmenen päivää tästä eteenpäin ja aamuja on 30, eli kuukausi. Hurjaa, vastahan niitä oli puolen vuoden edestä. Mihin meni viis kuukautta?